sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Pikayömorjens ja syksylle kisa-asut !

Nyt on kotiuduttu Fitness Classicin reissulta, ja oli kyllä ihan huikea viikonloppu, vaikka raskasta se on tuolla katsomon puolellakin :--D Halusin vaan tulla huikkaamaan teille heipat, että hengissä ollaan, vaikkei ole kuulunu! Arvaatteko syyn? En ees mainitse, että eräs asianomainen on ollut hieman niin sanotusti liekit kyykkylihasten alla juoksemassa paikasta toiseen. Ja aamulla alkaa harjottelujakso, joten jätetään tämä moikkaus vielä lyhkäseksi, mutta reissusta päivitystä pian :--).

Lisäksi! 
Ens viikon ohjelmaan sisältyy reissu Ouluun, ja muistuttelisin vielä, että jos syksylle meinaa kisabiksut/asut hommata, niin Pinkkiheidi on huomisesta eteenpäin niillä leveysasteilla! Tälle rungolle pitäs kans tolla reissulla alkaa suunnittelemaan vähän edustuskelposta kisabiksua. Onneksi kuitenkin melko paljon pienempää, kun kunto.



Heidillä avautu myöskin uudet kotisivut, jonne pääsee mm. tästä:


Ja mie en ainakaan halua matkustaa Oulua kauemmas, joten viimiset hetket saada sinne itellensä bikinisuunnittelu ja sovitus!

Väsyny tyttö kiittää ja kuittaa.

xoxo
mira

maanantai 13. huhtikuuta 2015

viime viikkoa kuvina

Eka kerta vähään aikaan kun kerkeää istahtamaan tähän koneen ääreen. Viime viikko meni aika perusrytmillä, ja en enää edes muista, mitä kaikkea tapahtu, joten pistetääs tällä kertaa kuvapostaustyyppisesti mitä se elämä on kapealla katsauksella sisältäny!

viikko sitten rakkaudella tehty ja syöty banaanileipä, joka oli vaatimattomasti sanottuna parasta leipää ikinä.

tavaroiden tiputtelua joka paikassa ja koko ajan, sekä muutama kirosana.

oman lavahetken muistelua. 
 ps. hieno kinesioteippiraita revähtäneessä jalassa.

  kunnon tsekkailuhetkiä as always

tää oli viime viikon paras! Mulle tipahti postiluukusta lappu, jossa ilmotettiin paketin olevan noudettavissa seuraavana päivänä. Mietin pään hajalle, että minkä ihmeen tilauksen oon muka tehny, tai kuka mulle ois voinu lähettää mitään. No Katjahan se oli tilannu mulle yllärilahjana tälläsen! Joku siis kuuntelee mun hölmöjä juttuja, ja ei hitto tuo nainen on parasta maailmassa, piste. Yllätit mut rakas täysin! Eli nyt on tälläki neidolla joka aamunen vitamiinirumba ohi.


2 x tuli laitettua tanssijalalla koreaksi. Pepsimax linjalla. Eli päätin sosialisoitua, ja valita yöunien sijaan juhlimisen. Yhdet tuparit ja yhdet henksubibikset. Oli kyllä hauskaa, vaikka nyt huomaa, ettei levännyt viikonloppuna ollenkaan, sillä la ja su meni myöskin duunissa.


ja kuten huomaa, lainattu kuva mahtavalta ig sivustolta. Nauran noille jutuille aina ihan jäätävästi. Mutta kuvat kertoo enemmän, kun mikkään sana. Vaikka hauskaa oli, niin musta on tullut silti koti-ihminen :--D

reenejä ja reenejä. Salin lisäksi yks uintikerta koulun puolesta ja siihen päälle porras/loikkareeni. 


Sannun vapariasun ja biksujen koristelua. 

Kookosvalkosuklaa-raakakakku. Tää oli vielä parempaa mun makuun, kun se suklainen. Ah. Onneksi vein puolet niihin tupareihin, joten en ihan koko hommaa päässy syömään, luojan kiitos. Olis meinaan muuten menny tähän omaan massuun kokonaisuudessaan.

Ja lisäksi oon yrittäny hymyillen mennä arjen mukana.

Oon hyvin selviytyny tästä rumbasta noiden levättyjen viikonloppujen kanssa, mutta tänään hapotti, sillä viikonlopun yöunet jäi vähälle, eikä lepoa tullut viime viikolla ollenkaan. Oma rytmi herätti kaheksalta molempina myötätuntodarra-aamuina, joten vajaalla mennään. Onneksi tänään oli sitten vähän helpompi viikon käynnistyminen, joten kouluhommien ja salin lisäksi pääsin makaamaan sohvalle ja nukkumaan voimaunet. Plus oon päässy ihmettelemään (kauhistelemaan) television ohjelmatarjontaa. Nii ja kyllähän mie yhet itkutki aikapäiviin sain tänään aikaseksi kiukuttelemalla, joten mitä tästä opimme. Lepää ne viikonloput. Onneksi harvoin tulee käytyä ulkona, ja sielläkin on sitten hauskempaa, kun ei oo ihan normiarkea se meininki. Nyt korkkarit kaapin nurkkaan, ja unisukat jalkaan.

Tulevan viikon ohjelmassa on vähän arjen luksusta, sillä tänään saan torstaille asti ystävän yökyläilemään, pääsee fiksailemaan muutaman flikan kisakynnet, ja viikonloppuna on se kauan odotettu fitness classic! Ei jumpe, siitä reissusta tulee mahtava. 

Nyt ei irtoa enempää sanoja, joten hyvvää unta!

xoxo
mira


sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Syntinen raakakakku ja kuntohöpinää

Täältä pesis kohta vähän herkutteluohjeita! Juttujen taso on luultavasti tässä postauksessa sitten nolla, sillä meikkiksestä tulee todella raskasta seuraa väsyneenä. Oltiin eilen ulkona pitkästä aikaa, ja vaikka vesilinjalla meen, niin silti mulla on jonkun näkönen myötätuntodarra tässä päällänsä. Uniki loppu jo yheksältä, joten vedin peiton pään yli ja mökötin tunnin mun aamuvirkkuudelle, ennen ku luovutin, laitoin mun puuro-psyllium-sekotuksen "kohoamaan", ja painelin aamukävelylle, että saan pään hereille ees jollain tasolla. Olipa pitkä ja epäoikeinkirjotettu lause. Siellä me mummojen kanssa talsittiin, ja tunsin itteni superreippaaksi, kun ohitin niitä niin monta. Varotin juttujen tasosta. Tuli oikeen sellanen mitäs me aamureippailijat-fiilis, että kävelenpä torin kautta, jos siellä sattuis jokku pyhämarkkinat olemaan, mutta eipä ollu. Haaveilen aina, että kesäsin meen aamulla kuuden aikaan kävelylle ja haen torilta kaikkia ihania tuoreita kasviksia, marjoja,yms. Oi frittimuikkuja! Haluan! Mutta dietillä esim mansikoista on turha haaveilla ainakaan joka aamu, ja ilman diettiä sinne ei tuu lähettyä kumminkaan. Mikähän siinä on, että dietillä suunnittelee kaikkea ihanaa "sitten leivon tätä ja tätä, ostan tuota, ja teen varmasti näin!" Ja muuten varmaan et tee. Oonko ainoa tällänen ihminen? Otan aina screenshotteja ihanista ruokaohjeista, joita pitäs testata, ja 95% niistä menee lopulta deletekansioon. Eniveis, siellä on ihan mahtava ilma, ja jos en makais nyt tässä viltin alla villasukat jalassa, tukka nutturalla, kahvikippo kourassa, saattasin haluta tonne aurinkoenergiaan viettämään enempiki aikaa. Rinteeseen ois makia päästä. Mutta joo pysytään aiheessa.


Aamulla astelin kuitenkin ennen kaikkea tätä vaa'alle, ja olin vähän yllättyny, sillä onhan sentään viikonloppu, jollon syön muutaki ku kanaa.

aamusin (tai tanssi-illan jälkeen..) muuten vielä huomaa polvien ojentumisen eron, ku leikattu (x3) polvi ei oo kerenny herätä ja toinen on yliojentuva kellonajasta riippumatta

Paino on sinällään melko alhasissa lukemissa, mutta pelottavalla tavalla se tuntuu tosi hyvältä. Ja valehtelin muuten teille ja itelleni silmät päästä sekä sielun sydämestä, kun väitin viettäväni loppuviikon kevyenä. Tein kunnon pakara-takareisi-tappajapuntin ja eilen vein vielä olkapäät niin loppuun, ku vaan kykenin. Mutta ohjeena on kevyet viikot tarvittaessa, ja sain akut ladattua niin hyvin, että irtos kunnolla. Enkä tiiä johtuuko killerireenistä, painosta, vai viime yön valvomisesta, mutta takareidet vinkuu ku kitaran kielet, jos yrittää esimerkiksi kumartua kohti lattiaa. Mun on pakko ostaa foam rolleri kotiin -tai hieroja. Saiskohan niitäki nettikaupasta. 



Mutta nyt tosiaan sitä herkutteluohjetta. Tossa perjantaina tekasin prodemustikkapiirakan, jonka ohjeen ryöstin suoraan täältä: proteiinipitoinen mustikkapiirakka

Plussaa siitä, että oli todella iisi tehä, makrot on tosi hyvin kohillaan, ja kaloreita ei oo paljoa. Kyseisen blogin kommenttikentästä löyty nämä (tarkistin vielä itekki laskemalla, ja sama tulos tuli):

826 kcal (spelttijauhoilla, hunajalla makeutettuna), omasta piirakastani tuli 12 palaa, eli n. 69 kcal / pala. Makrot H 49%, R 18% P 33%


Miinuksia siitä, että piirakka oli askeettisen makunen varmaan muiden, kun askeettisesti ruokailevien mielestä. Mutta nimesin tämän omassa käytössä "arkipiirakaksi" :--D Koska tossa on niin hyvä ravintosisältö, ja pieninä annoksina oli kyllä mun makuun semihyvää. Suosittelen testaamaan, ja tsekkaan muitaki ton blogin ohjeita, siellä on tosi hyviä juttuja!

Mutta sitten me keksittiin Veeran kanssa, että leipastaanpa lauantai-illan kunniaksi meidän molempien ihka ensimäinen raakakakku. Ja voi jumaliuda. Sitä foodgasmin määrää. 
Mulla oli myös Mandragoralta saatu leivontasuklaa, jonka halusin päästä testaamaan, joten se sisällytettiin tähän. 

Madragoran suklaa:

Puhtaasti kasviperäinen suklaa vegaaneille ja laktoosittomiin leivonnaisiin, tryffeleihin ja muihin suklaaherkkuihin. Tässä suklaassa on 50% kaakaopitoisuus ja ihana suklaanmaku. Maito on korvattu kokonaan riisimaidolla ja viimeistely kaakaovoilla, ruokosokerilla ja aidolla vaniljalla luo ykkösluokkaisen suklaan. Sitä parasta vegaanista ja laktoositonta. 




Pitkän googlettelun ja varioimisen jälkeen meidän ohje oli tällänen.

POHJA:

1,5dl vedessä pehmitettyjä cashewpähkinöitä
13 kpl pehmeitä kuivattuja taateleita
2 ruokalusikallista kookosöljyä
1 ruokalusikallinen raakakaakaojauhetta
0,5 dl mantelimaitoa

Meillä ei ollu semmosta survointa (miksen vaan voi ikinä ostaa sitä- oikeasti?), joten blenderillä pähkinät ja mantelimaito massaksi ja kaavittiin kulhoon. Veitsellä taatelit joukkoon minipaloiksi. 
Sitten mikrossa sulatin ihan sen kookosöljyn, ja sekotin siihen ensin tuon raakakaakaon, ja vasta sitten laitoin massan joukkoon.

Tän jälkeen sekotus, ja leivinpaperilla päällystetylle vuoalle haarukalla painelu tasasesti. Pakkaseen jähmettymään.

SUKLAAPINTA:

130 grammaa Dark Rise - Vegan Couverture - 
suklaata.

Sulatettiin miedolla lämmöllä kattilassa. Sen jälkeen kaadettiin pohjan päälle tasasesti, ja koko homma uudestaan pakkaseen.


MANSIKKAPINTA:

 250g mansikoita
ripaus steviaa
noin 0,5dl mantelimaitoa
pari teelusikkaa psylliumia
ripaus vaniljajauhetta

Keitettiin/murskattiin mansikat mantelimaidon kanssa. Lisättiin loput ainekset siinä samalla, ja laitettiin koko seos pakkaseen jäähtymään. Ettei se vaan sulata tota täydellistä suklaapintaa pilalle. Odottelun jälkeen, irrotettiin vuoasta veitsellä kakun reunat kunnolla, (jähmettynyt suklaa on hyvä hajoamaan, jos irtovuoan vaan avaa brutaalisti) ja tasoiteltiin mansikkamassa siihen päälle. Ei muuta kun ääntä kohti, ja me syötiin kerralla puolet.

Minä vannon, että tää oli mun elämän paras kakku ehkä ikinä. Oon ollu aina tosi skeptinen raakakakkumakuja kohtaan, mutta tämä. oli. täydellistä. Ja tiiän, että maistuu myös herkkusuille. Testatkaa, ja menkää tämän kakun kanssa naimisiin, piste. Voisin melkein tehä semmosen, jos ei maistu saat rahasi takaisin - jos mulla olis vaan sitä ylimäärästä rahaa. :--D Ei vaan oikeasti. Jos testaatte, haluan kuulla, että olin oikeassa (koska oon nainen) niin tulkaa kertomaan tänne onnistuko! :--)


Mutta Veera on matkalla tänne syömään mun kanssa loputkin pois tästä syntisen hyvästä kakusta. Ja hei huom. Ei oo mikään vähäkalorinen kakku, koska pähkinät. Ja tuo suklaapötkö sisältää 100g/586kcal. Mutta mun vatsa tykkää tästä puolet enemmän, koska laktoositon, gluteiiniton ja niin edelleen. Ei tullu sellasta huonoa oloa tai pöhöä. Aion tehä tätä niin monesti vielä. Ennakkoluuloni on lyöty maahan, ja siellä pysyy.

xoxo
mira



perjantai 3. huhtikuuta 2015

energiaa!

Kun olet ensin tehnyt suuret päätökset, 
pienet asiat ratkeavat itsestään. 
Tämä edellyttää, että usko itseesi 
on vahvempi kuin epäilys. Paraskaan 
suunnitelma ei auta, ellet usko siihen.

Siinäpä teille vähän viisaita sanoja positiivareilta. Ja kyllä- mie oon niiden postituslistalla :--D
Hyviä juttuja sieltä aina tulee. Saa vähän miettimään asioita uudesta näkökulmasta.

Mie tunnustan, olin itsekäs. Alkuperäsiin suunnitelmiin tosiaan kuulu lähtä Ouluun pääsiäiseksi, mutta tällä viikolla kroppa, ja erityisesti mieli alko tuntumaan tosi väsyneeltä, ja tiesin, että jos suunta tonne kotikotiin käy, niin teen kaikkea muuta kun lepään. Oon niin mahottoman taitava täyttämään kalenteria lomallaki, että. Ja saan jonkunnäköset kiksit to-do-listojen tekemisestä. Päätin jäädä tänne, viettää tän perjantain omaa aikaa. Tehä asioita, joita ei oo kerenny tekemään. Että en aio ees vastata puhelimeen, jos siltä tuntuu. Ja tiiättekö, oon nyt jo kun uus ihminen. Muistakaa, että jos ei ite voi hyvin (mieki tartten lepoa välissä, vaikken sitä ite ymmärräkkään), tuskin voi olla muillekkaan kovin hyvä. Lataan akkuja, että pystyn taas antamaan muillekkin enemmän.

Kaikista paras on ehkä tää, nauran sarkastisesti itelleni:

lomapäivän to-do-list...
ja hetki ku mie en ennää jaksanu

Mutta tosiaan, nukuin viime yönä sen 10,5 tuntia, joka helpotti elämää jälleen kummasti. Heräsin rauhassa, join aamukahvit, ja testasin muuten tällästä ainetta:


Mun luokkakaverit puhu tästä, enkä yhtään ollu kärryillä, mikä juttu nyt taas on kyseessä, joten käskettiin marssia kaupan leivontaosastolle. Tää sitoo itteensä nestettä, ja on 88% kuitua. Joten arvatkaa kuka sai vielä enempi jänkkiä/taikinaista puuroa! Mie! Ja eilen illalla laitoin tätä mun kananmunalättyyn, tuli sellanen kuohkeempi olemus siihenki.

suurin osa varmaan vihaa just näin jänkkiä, mutta mulle kyseessä on pala taivasta, plus lisukkeet tietty

Ja lupashan meikkis kirjotella teille siitä Sportheavyn tilauksesta. No tässäpä osa rakkauksista on:

Nämä rakkausyksilöt ovat olleet kovassa, mutta lempeässä käytössä. Plus tää uus treenikassi, niin hyvä! Noita oli monessa eri värissä!


Treenikassista löytyy vielä vetoremmit, joita etin vuodesta 2012 lähtien. Melkein pääs onnen itku, kun löysin ne, mutta voisin joku päivä esitellä teille treenikassin sisällön erikseen, niin he pääsevät sitten oikeuksiinsa. :--)

kröhöm..oon taas näissä pöksyissä..joku saa oikeasti kohta käsityksen etten vaiha vaatteita ikinä..

 Mutta kuten huomaa, mun hyperaktiivisuus on löytänyt jälleen paikalle, ja vasta eka lomapäivä. Kroppa keräili nestettä itteensä viime viikolla, jota ei onneksi usein tapahu, mutta siitä jo huomasin, että nyt paussi. Vietin salista kaks lepopäivää, ja aion nukkua loppulomankin kymppitunnin unosia. Nesteet oli jo osittain laskenu tälle aamulle, ja paino pyörii edelleen siellä 54 hujakoilla. Jännä koska en stressaa, mutta näköjään väsähtäminen nostaa myös nestettä pintaan. Ja vaikka tuolla listassa lukee tälle päivälle jalkajumppa, niin teen loppuviikon kevyenä, pidempää sarjaa pumppailen, joten ei huolta. Kevyttä viikkoa onki vietetty viimeksi ehkä öö ei muistikuvia. Jouluna pidin sen treenitauon tosin.


Nyt tää flikka jatkaa meikitöntä ja rentoa päivää. Ja lähtee sinne reenillekki jossain välissä, niin saa syyä mustikkaprodepiirakkaa!
Mahtista pääsiäistä kaikki!

ps. huomenna leivotaan lisää mun ystävän kanssa, joten pari terveellisempää ohjetta tulossa!

xoxo
mira

tiistai 31. maaliskuuta 2015

31.3.15

Tänään oon väsyrikkipoikki. Kelpais sellanen päivä, kun völlää vaan sängyssä, ei kiusallaankaan nouse, vaan noutaa kaukosäätimenki ryömien niin, että varpaat pyssyy sängynreunassa kiinni koko ajan. Siitä netflix ja Supernatural pyörimään. Ai että.

Kroppa ilmasee olevansa väsyny, joten annetaan sille lepoa huomenna. Ei meinannu tänäänkään kovin hyvin irrota selkäjumpalla ja poistuessa paikalta, onnistuin kaatumaan portaisiin ylöspäin. Oli ehkä tän päivän paras saavutus reenillä.
Nimittäin vaikka meijän viikonloppu Katjan kanssa oli ihanan rento, niin kyllä me käytiin tekemässä muutama lenkki, eikä varsinaista rehellistä lepopäivää tullut. 

Eilen sitten viimein repästiin mun toisen mahtiystävän kanssa, ja sain sen ylipuhuttua porrasreenille mun matkaan, joten jäähallia kohti vaan. Tollaset tapporeenit on mahtavia, ja loikkaa/porrasta lisään nyt viikko-ohjelmaan säännöllisesti pitkästä aikaa. Teen loikkia/hyppyjä jokasessa jalkareenissä, mutta siinä puhutaan enemmänkin hermoston herättelystä, eikä hermostolle kunnollisesta reenistä, saati maksimireenistä. Tota hommaa on ollu ikävä. Puoli tuntia tarpomista täyteen tempoon nilkkapainot jaloissa.


sainpas tuhottua sen

Mun suurin intohimo on reenata noita jalkoja loputtomasti, ja reenaisin niitä mielellään joka päivä, jos ne vaan kantais aina. Jumia, väsymystä sekä reenikipuja löytyy, joten järki päähän, lepo kasvattaa. Koko ajan on silti fiilis, että ei riitä. Eikä niitä kyllä missään lyhyessä ajassa liiallisesti pysty kehittämäänkään. 

oikiasti oon tän näkönen aina kuvissa..silmät kiinni ja piilokeskari naisellisesti kenossa..

Mutta siihen viikonloppuun. Tän mun arkirytmin te tiiätte jo.
Käytiin nauttimassa ruuasta jopa kahesti. Ja nimeän viime viikon herkun kinkiksi, joka oli niin täyttävä, että söin siitä vielä sunnuntainaki.


Tän lisäksi kierreltiin kauppoja, ja viimein mie löysin rakkauslippiksen, jota en aio ottaa seuraavaan vuoteen pois päästä. Ne ihanat NY-lippalakit, jollanen jokasella true-fitness-kisulla pitää olla, ei vaan sovi mulle. Ei mahu. Omistan liian ison pään. Miksen voi omistaa liian isoa takamusta? Vaan ei..lippikset ei mahu mun päähän. Hm. No mutta. Tämä oli aivan minu värinen ja ihana. 
Lisäksi perjantaina postiin posahti mun tilaus Sportheavyltä. Josta tilasin mm. nuo ylempänä näkyvät betterin kollarit -joista huom! En myöskään oo tullu ulos sen jälkeen kun sain ne..


Suosittelen tsekkaamaan!

Paketissa oli toki muutakin..mutta voisin esitellä ne sitten erikseen.

Hyvvää unta!

xoxo
mira

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

mitä se vaatii

Tää kuva on ihan loistava. Se saa miettimään, mitä oikeasti on valmis tekemään haaveittensa eteen. Jos muistelen, mitä vaadin iteltäni vuosia takaperin, vastaus on, että liian vähän. Elin ja menin vaan, kattelin mihin sitä päätyy. Ja puhun koko elämän kannalta. Kaikki oli aivan hyvin, elämä oli kivaa ja on aina ollut. Mutta jumitin jotenkin paikallaan. Opiskelin liikuntaneuvojaksi, ohjasin jumppaa, viikonloput meni turhuuksiin, ja tuntu, etten päässyt kehittymään ihmisenä ollenkaan. Nykyään vaadin iteltäni hurjan paljon. Onneksi löysin yhdessä vaiheessa elämääni ihmisen, joka haasto mut aivan täysin. Kukaan ei oo ennen ollut mulle niin suora ja sellanen, joka ei mielistele ollenkaan. Vaan pistänyt oikeasti miettimään, mihin musta oikeasti on, mitä kaikkea voisin saavuttaa. Ja hitaasti, mutta varmasti opin löytämään omaa tietä. Oon oppinu olemaan aikaansaava, tekemään hommat niin hyvin, kun mahollista, mutta silti en oo muuttunu suorittajaksi, koska se on taas mulle tosi tärkeää, että nautin ja teen asioita intohimolla. Mutta se tästä yleisestä höpinästä.


Mitä tämä lajivalinta vaatii multa? Mistä mä nautin?
Esimerkiksi viikonloppusin herään yleensä seittemän ja yheksän väliltä. Tänä aamuna käytiin Katjan kanssa aamulenkillä. Koko kaupunki oli sunnuntaina aamulla kaheksalta hiljanen, ja voi että me nautittiin. 
Se vaatii multa viikossa neljä tai viisi salitreeniä. Se ei sinällään ole mitään, kun miettii vaikka huippu-urheilijoita. Se tekee vuodessa silti vähintään 208 salitreeniä. Se on helppo puoli. Mutta mitä se oikeasti vaatii on uni ja ruokavalio. Pidän huolta, että nukun yössä sen kahdeksan tuntia, joka on mun läheisten kannalta aika hyvä puoli, sillä oon normaalia huvittavampi (kauniisti sanottuna), jos mut sattuu herättämään ennen herätyskelloa. Se vaan mahdutetaan aikatauluun. Kyllä mä joskus joustan tästä, mutta mielelläni en. Ruokavalio. Se maksaa, se vie suurimman osan mun tililtä. Olihan se helppoa joskus elää pinaattikeitolla ja karkilla. Proteiini maksaa. Aika joka menee ruuanlaittoon. Sen vois käyttää vaikka leffaa katellen, mutta mulle ruuanlaitto on melkeen ko terapiaa. Eväiden kantaminen. Joskus mietin, että olis mukava lähteä pienen laukun kanssa liikenteeseen, mutta ei, mun purkit ei mahu pieneen tilaan. Aikatauluttaminen. Aamulla kouluun, koulusta töihin, töistä salille, salilta suihkuun, suihkusta pakkaamaan seuraavan päivän eväät, siitä nukkumaan. Kyllä mä oikeasti kerkeän puuhata kaikkea muutakin, mutta on se erilaista kun mennä koulusta suoraan kotiin miettimään, mitähän sitä tänään tekis. Mä tiedän mun arjesta vähintään sen kuukauden verran eteenpäin suurin piirtein, mitä se tulee sisältämään. Diettiaika on sitten ihan erikseen. Aamulenkit, viime dietillä piti kellon herättää viideltä, että kerkesi kaiken hoitamaan. Mä lähden kisoihin, se sulkee paljon asioita kesältä pois, ei tietenkään kaikkea. Mutta kyllä se kesä on melko erilainen, kuin ilman kisoja.


Ja mä olen vasta alotteleva amatööri. Enkä ole huippu-urheilija. Ja myönnän, että mun aika ihmissuhteille on liian pientä. Mulla on tiivis ystäväpiiri, ja esimerkiksi harmittaa, kun äidille laitoin perjantaina töistä viestin, että en pysty nyt vastaamaan, soitellaan sunnuntaina. Mutta toisaalta tämä on sitä mitä mä haluan. Nautin ihan suunnattomasti, tää on mun valinta. Oon luullut että tää on vaan harrastus, jollasena sitä pidän. Koulu, työt ja ihmissuhteet on se pääjuttu, mutta kyllä tää harrastus on kehittäny mua ihmisenä paljon. Ja ohjannut mun valintoja. Mutta muulle ylimääräselle ei jää aikaa. Esimerkiksi käyn tosi harvoin ulkona, herään mielummin aamulla aikasin. 



Mutta tosiaan en ole aina vaatinut. Sain lukiosta hyvät paperit, mutta en tarpeeksi hyviä. Hain fyssarikouluun pari kertaa, ja välivuosiahan niistä tuli, jos sitä jumppaohjaajakoulutushömppää (ei ollu mun juttu) ei lasketa. Aloin miettimään, että ei jumalauta, haluan oikeasti sinne kouluun, miksi ei voinu lukiossa panostaa. Piti keksiä toinen reitti (en tienny mittään avoimesta puolesta), ei muuta kun hierojakoulun pääsykokeisiin, panostusta sinne, ja niillä papereilla sitten hain fyssariksi. Haastattelussa multa kysyttiin lopussa, mistä haluan, että koulu muistaa mut. Vastasin, että koska on fakta, että mulla on joka ikisestä hakijasta suurin motivaatio tänne. Aion tulla opiskelemaan tänne nyt. Oon valmis, ja aion valmistua tästä koulusta sanotte mitä sanotte. Ja luojan kiitos ne näki mun motivaation. En antanu vaihtoehtoja. 


Mun elämä ei oo rankkaa, koska rakastan sitä. Mietin monesti iltasin, kuinka mahtava päivä mulla oli. Koen, että siinä on niin paljon sisältöä. Mä panostan siihen, oon löytäny oman juttuni. Eikä kehittyminen tähän lopu, se kasvaa koko ajan tässä matkassa. Elän täysillä, vaikka se voi olla erilaista, miten muut elää täysillä. Toivon, että kaikki löytäis ne omat juttunsa, haastais itteänsä, kehittäis ittiään ihmisenä. Miettii mitä se vaatii, ja onko siihen valmis. Oli se mitä tahansa.

Mä haastan mun läheisiä. Teen sen vaan sellasella tavalla, että lähestyn jokasta siten, että tiiän puhuvani sellasta kieltä, että se on mun ystävän ymmärtämää. En painosta, en kehota, keskustelen ja haastan. Oon ylpeä niistä jokasesta. Ne panostaa omaan elämäänsä. Parasta on nähdä toisen puhuvan intohimo silmissä. Ootte mulle äärettömän rakkaita, vaikka en soittelekkaan joka ilta. 
<3 

xoxo
mira

lauantai 28. maaliskuuta 2015

Matcha tee

Oon monesti melko hyperaktiivinen ihminen. Jutut lähtee välillä käsistä, ja juoksen koko ajan eri suuntaan, sekä hypin seinille. Tän puolen erityisesti tuntee mun ystävät, nytkin vähän säälin Katjaa valmiiksi (jota meen kohta juna-asemalle vastaan, jee! ), kun se joutuu viettämään mun kanssa yli vuorokauden samassa tilassa. Mutta olisittepa nähneet mut toissa aamuna -ja eilen. Tätä on pakko saada lisää mun teekokoelmaan.


Eli tosiaan testailin mainittemaani matcha teetä, ja voi jumpe sitä energian määrää. Ja nyt en huijaa, koska mun ystävät koulussa nauro, että miten voit olla noin energinen. Sanoin juoneeni matchaa, ja vastauksena tuli, että sen kyllä huomaa. Oli semmonen maailma-on-parasta-ikinä-fiilis koko päivän, ja muutkin huomas sen korostuneen fiiliksen.

Mutta vähän infoa tästä mun tulevasta vakkarista, joka pistää kyllä suuresti mun kahvirakkaudelle kampoihin:


Matcha on japanilainen korkealuokkainen hienoksi jauhettu vihreä tee. Sitä käytetään teenä tai ruoanlaitossa. Siinä, missä vihreä tee kasvavaa ympäri maailman, matcha on ehdottomasti tunnusomaista Japanille. 

Matcha on tunnettu lukuisista terveysvaikutuksistaan. Se sisältää paljon ravintoaineita, antioksidantteja, kuitua ja klorofylliä. Se on sokeriton ja mainio juoma diabeetikoille sekä heille, jotka haluavat vähentää sokerinkäyttöään. Matchan terveyshyödyt ylittävät muut vihreät teet, koska matchaa nauttivat itseasiassa syövät koko lehden, eivät pelkästään siinä haudutettua vettä. Yksi lasillinen matchaa vastaa 10 lasillista vihreää teetä, jos verrataan ravintoarvoja ja sen sisältämää antioksidanttien määrää.

Matcha on yksi vihreän teen laji ja vihreä tee sisältää kofeiinia. Kun juot matchaa, nautit kokonaisia lehtiä (etkä ainoastaan hauduketta, kuten muut teet nautitaan), saat leppoisan ja tasaisen energiavirran 4-6 tunniksi. Matcha on sekä virkistävä että rentouttava; se sopii täydellisesti töihin, meditaatioon, treeneihin ja peleihin keskittymiseen.

Ja just tuollanen olo mulla oli. Pirteä, energinen, mutta silti jotenkin tosi rauhallinen. Jos on juonut liikaa kahvia tai vaikka energiajuomaa, tulee sellanen levoton ja ehkä vähän ahdistava olo, ettei tiedä yhtään miten päin olis. Matcha taas teki energiansa lisäksi olosta keskittyneen, oli helppo olla jotenkin erityistarkka koulussa ja kuunnella muita. En tiiä, rakastuin vaan nyt ja lujaa. Enkä yhtään liiottele, mulle toimi. Onneksi löysin tämän nyt. Eilen aamulla pistin myös teeveden lämpenemään, koska meillä oli tentti, ja halusin samanlaisen keskittymisen käyntiin. Ja tosiaan ei kiehumaan asti! Vesi saa olla 80 asteista, jotta teen hyödyt säilyy. Sain myös vinkin, että tän voi sekottaa kylmään veteen ja juoda shottina, hyvin siis kerkeää duunata tän aamusin. Tai laittaa vaikka mantelimaitoon, käyttää pirtelöihin tai mihin vaan nesteeseen. Maku omasta mielestä oli ihan perinteinen vihreän teen makunen, eli hyvä. 

Joten mun tulevat rakkausaamu-setit näyttää hyvin monesti tästä lähtien myös tältä:


Tenttiin lukeminenkin onnistu paljon vähemmillä tauoilla :--D
Ahh. Tämä testattava osottautu ainakin hitiksi ja koukutti mut täysin. Suosittelen testaamaan. Ja jos haluaa lukea lisää tästä niin muutama linkki tulee! Plus mullakin on noita testipussukoita, joten ei tartte heti alkuun ostaa/tilata isoa settiä.




Meinasin kirjotella tähän samaa muutkin kuulumiset, mutta tulis taas niin pitkä megapostaus, että laitellaas ne myöhemmin.

Ps. tänään oli rauhallinen aamu, sillä unirytmi herätti mut jo seittemältä, niin nautiskelin parasta appelsiini-suklaa-kahvia <3. Mulle tulee jatkossa valinnanvaikeus aamusin..