keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

24.6.15


Ohoi, täällä on herätty jo aamulla viideltä. Uni lopahti kesken, mutta vähän tuntuu siltä, että illalla ei tarvi kovin kauaa sitä taas sitten odottaa. Jos nyt ei perusreippaudesta saa revittyä motivaatiota ja tehoja tähän päivään, niin onneksi sentään käytiin eilen Ideaparkissa, ja ostin pari uutta reenivaatetta, niin niiden voimalla irtoaa reeni kuitenkin (naiset..). Ja Prezonen. Kova on luotto, että se pelastaa. Ainakin eiliselle olkapäätreenille sai taas uskomattoman pumpin aikaseksi.


Prezonesta löytyy semmosia kerta-annospussejakin, jos haluaa eka tesmata, ennen kokonaista purnukkaa!
 
miehän oon sanonu, etten ole niin kovin vahva..haha
 
Päivät sujuu täällä edelleen mukavasti. Sunnuntaina kävin moikkailemassa ystävää Oulussa, ja ihmeteltiin Suomen kesää, kun aurinko paistaa ja taivaalta tulee vettä samaan aikaan. Oli melko hienon näköstä, just tämmösistä hetkistä pitää löytää niitä elämän pieniä ihmeitä.


Maanantaina oli mun vuoro levätä ja käydä hieronnassa. Edellisestä kerrasta oliki vierähtäny tovi. Jos mulla olis ollu aikasemmin hyvä hieroja tiedossa, olis myöskin tullu käytyä aktiivisemmin. Nyt löyty hyvä, ja pitää käydä kyllä joka ikinen kerta, kun täällä tulee käymään.

Varasin ajan viime viikolla, kun alaselkä pisti ittensä ihme kramppiin. Pahin lihas joka mulla vaivaa, on quadratus lumborum, ja se on aivan täynnä triggereitä. Oikeastaan koko selkä oli keräilly suurella vaivalla semmosen kestojumin päälle, mutta onneksi se ei oo olemiseen tai treeneihin vaikuttanut (ainakaan vielä). Mutta eipä siinä mitään, kun päästiin nuihin pakaroihin, niin sieltä vasta jumit löytykin. Teki mieli itkeä, ja ymmärsin, ettei se aktiivinen venyttely enää auta yksinään. Mun on pakko ruveta ramppaamaan itekin hierojalla. Alaselkä oireilee, mutta veikkaan, että suurin syy tulee tuolta pakara/lonkankoukistaja alueelta. Pakara on koko ajan semmosessa pienessä kireystilassa, joten kyllähän sekin sitä alaselkää rassaa, kun kroppa kompensoi sieltä. Oli se vain tuskaa, mutta sen arvosta, löysin oikeasti ihan ässän hierojan.


Tää viikko kulkeekin mukavasti vielä töissä ja reenatessa. Viikonloppuna on sitten vuorossa Nallikarin Beach Soccer - tapahtuma, josta voi bongata meikkiksen ja Katjan työhommista, sillä me tullaan sinne tarjoilemaan palautusjuomaa! Tulkaahan ihmeessä morjestamaan meitä! Tuolla tapahtumassa on tullu useampana vuonna pyörittyä kattomassa ystävien pelejä, ja jos kelit vain on kohillaan, niin siellä on kyllä mahtava fiilis. Viime vuonna en päässy kannatusjoukkoihin, mutta tapahtuma on kuulemma kasvanu ihan hulluna, joten paikalle kannattaa saapua!


Lisäksi on kummitytön synttärit, ja sitten maanantaina siirrynkin etelämmäs junan kyydillä, nimittäin Helsinkiin moikkaamaan koutsia! Nii ja omia sukulaisia, ei malta oottaa <3. Siellä käydäänkin sitten treenailemassa Mayor's Gymillä. Eli ohjelmaa on tiedossa.

 Oon nyt testannu kolmea eri makua, ja tää on ehottomasti paras tähän mennessä. Mansikka meni kans jatkoon, mutta banaani-toffee jää jatkossakin kauppaan. Mutta ah, rakastuin tähän suklaaseen. Ainoa vaan, etten tykkää polyoleista(sokerialkoholi). Mansikassa ja suklaassa sitä on vähiten, nuo polyolit tuppaa kerään mulle nestettä ja saa vattan jumiin, joten ei ehkä joka päiväseen ruokkikseen, mutta välillä menee hyvin. 

Semmonen sekava postaus taas tähän väliin. Välillä mietin, pitäiskö tänne saaha jotaki logiikkaa näihin raapustuksiin, mutta tämmönen tämä minu blogi on. Päiväkirja, johon kirjotellaan mitä mieleen pätkähtää. Mutta kommentoikaas haluatteko, että alan toteuttamaan toivepostauksia, jos pistän semmosen joku päivä, mihin niitä toiveita sais heittää?

Oikeinkin erikoismukavaa keskiviikkoa!

xoxo
mira

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Parasta just nyt

Eilen oli täydellistä. Tiiättekö sen hetken, kun toivoo pystyvänsä laittaan fiiliksen purkkiin ja hyllyn päälle? Sellanen hetki oli eilen. Kävin siellä tiimikaverilla kyläilemässä (ihanaa tutustua ommiin tiimi-ihmisiin lissää <3) ja tulin takasin tänne vaunulle. Laiskotti, mutta mietiskelin, että tää laiskuus ei oo nyt oikeaa väsymystä, vaan ihan sitä, ettei saa ittiä vaan liikkeelle. Kelloki oli jo niin paljon. Päätin kuitenkin, että lähen ihan vaan kävelemään tonne mäkihyppytornille, ja katon mitkä puitteet, mikä fiilis. Loistomusat korvilla, aurinko paistaa, ja ko pääsen perille, iskee semmonen draivi, että alta pois. Se treeni lähti aivan käsistä, ja näin vaan mahollisuuksia joka puolella. En oo koskaan tehny noin kovaa mäkitreeniä, ku eilen. Kaikkien niiden loikkien ja spurttien jälkeen, mie tanssin, siis oikeasti tanssin musat korvilla metän keskellä ku oli niin mahtava olo. Nauroin yksin, hymyilin, lauloin. Ilta-aurinko paisto koko sen ajan täydellisesti. Mahtava ympäristöki. (Ainoa vaan, että mäkäräiset piti huolta, ettei liiaksi hengitelly välissä). Ja mietin, että tämä on se syy mikä saa mut rakastumaan urheiluun uudestaan ja uudestaan.

Se fiilis oli niin määrätietonen, kunnianhimonen, nälkänen, voitontahtonen ja ylpeä itestä. Täydellinen voittajafiilis.


Mun neuvo onkin, että jos on sellanen olo, että nyt ei irtoa, mutta haluattais ehkä mennä. Niin mene, mee ees katteleen, monesti se alottaminen on vaikeampaa, kun itse homma joka pitäis tehdä.

Kannatti lähtä.

Tsemmosta, tuonne on pakko päästä uuestaan.


parempaa ko karkki, ehottomasti. Hedelmiä ja skyrriä päälle. (Ei oo ees maistunu karkki, vaikka äidillä ois tuolla jemmapussi, parempiaki herkkuja tarjolla, kuten siikaa)

Halusin oikeastaan tulla tallentamaan ton fiiliksen tänne, ei mulla sen ihmeellisempää asiaa muuten ollut. En oo jaksanu ees filttereitä käyttää tänään, ja lätkäsen teille nyt käsittelemättömät kuntokuvat vielä tähän. Sitten alan pakkaan kamppeita, sekä eväät. Ja suuntaan kaupunkiin. Treenit odottelee. On tää vaan mahtavaa hommaa.


Nii, ja illalla herkuttelen vielä mädillä ja smetanalla, se on kans mun todellinen herkku mitä rakastan.

Nauttikaa sunnuntaista!

xoxo
mira

lauantai 20. kesäkuuta 2015

Juhannusjuttuja

Mulla on käyny nyt niin paras tuuri. Juhannuksen kelit on ollu mitä parhaat. Ei vielä hellelukemissa mennä, mutta silti oon saanu makoilla tuolla ulkona ottamassa aurinkoa aivan rauhassa. Ja nytki on synti istua täällä sisällä hetki, mutta tunnen itteni, eikä meillä satu olemaan aurinkorasvaa, ja viime kesän palojäljet polttelee ainakin henkisesti edelleen. Ja mulla on vasta nyt haalistunu lopullisesti ne palaneet rusketusraidat pois, joten en ehkä hamstraa uusia sellasia.
 
 
Torstainen selkätreeni, joka mun piti hoitaa täällä, ei onnistunukkaan, koska sali oli varattu. Siinä olin jo Prezonet nauttinu, joten päätin sitten duunata semmosen kässäritreenin, johon lisäisin erilaisia voimistelun mukasia olkapääliikkeitä. Illalla suuntasin vielä Classic Gymille erikseen tekkeen sen selkäjumpan. Ja olin eilen aamulla niin tukossa koko yläkropasta, kun heräsin. Päätin suorilta, että mäkitreeni siirretään lauantaille ja lepopäivä vuorossa, kroppa huutaa sitä.
 
video
 
Eilinen lepo menikin sitten hyvinkin lepomodessa, sillä nukuin kolmen tunnin päiväunet, kyllä maistu. Mulla on vähän liian hyvät unenlahjat, ja pystyn oikeasti nukkumaan millon vaan ja missä vaan. Lisäksi olin päättäny, että mie syön vanhempien ruokia ja vietän sellasta "normaalin ihmisen" juhannusta. Tunnen myös edelleen itteni, ja tiesin, että saatan vetästä sellasen kuntokriisin, joten valmistauduin siihen jo etukäteen. Eka ajattelin, että mulla on varaa tähän, ja oon ansainnu tän, mutta nöyrryin, ja päätin ajatella, että "jos koutsi ei päästä dietille, niin sitten hankkiudutaan dietille". Haha, eikä, vaan oikeasti ajattelin, että nimeomaan syön ku muutkin. Siten, ettei tule ruokailuiden jälkeen fyysistä huonoa oloa/ähkyä, ja sillon tiedän, ettei sitä tuu henkisestikään. Ja tää ajatusmalli toimi mulle. 

Uudet perunat ja voi oli kyllä hyvvää.


Mutta tätä mie olin himoinnu ja oottanu. Nimittäin muurikkalätyt.
 

Illalla käytiin vielä tsekkaamassa juhannuskokko, ja loppuaika vaan vietettiin äidin kanssa laatuaikaa.



Tänään on vuorossa kyläilyä, porras/mäkitreeni, hedelmäsalaattia, pihviä, ja oleilua. Huomenna sitten jalkareeni, sekä asento/kävelytreenit. Kuulostaa mun korviin aika täydelliseltä juhannukselta. Oon lopulta tosi tyytyväinen, että mulla on töitä, ja oon täällä "jumissa".


Kuulemma taas.

xoxo
mira