tiistai 25. elokuuta 2015

Reippaan kuukauden päivät jälellä!

Tässä alkaa koko ajan enemmän ymmärtämään kuinka tärkeää lajissa on pohjatyö ja kärsivällisyys. Voin kertoa, että tämän kertanen dieetti on ollut sata kertaa helpompi, kun ei ole hosumalla ja kiireellä suuntaamassa lavoille. Nyt on hyvä offikausi alla, pitkä pohjatyö. Kilpailin viimeksi kaksi vuotta sitten, ja reipas vuosi takaperin päätetiin muuttaa suunta bikini fitnekseen. Eli ei lähdetty soitellen sotaan. Siitä hieno laji tämä on, että kehitystä voi aina tehdä, koskaan ei ole valmis. Ei kukaan. Se pitää ihanan motivoituneena, oikealla tavalla. Ei se lihas mitenkään liian nopeasti kasva, kun alkaa täälläkin neito pienenemään.


Oon ihmetellyt, kun mulla ei oo kylmä koko ajan, vaan ihan normaali olo. Ei väsymyksiä, ei mielialan suurempia ailahteluita, ja hikikin irtoaa salilla. Oon jopa melkein säikähtäny, kuinka litimärkä paita mulla treenin jälkeen on, sillä ei viime dieetillä irronnut ollenkaan. Suihkussa käyminen tuntu turhalta, toisin kun nykyään. :--D

Ilmeisesti aineenvaihdunta pelittää. Toinen vaihtoehto on, etten ole tarpeeksi rasvaton, mutta kuntoon mie luotan tällä hetkellä kyllä, on se sieltä kuoritumassa. Ja on tässä ne muutaman päivän yli kuukauden lukemat aikaa kiristellä lisää! 

Kovasti ootan Supermass nutritionin uusia rasvanpolttajia, saispa ne jo pian käyttöön. Mutta ei huolta, M-Nutrition lanseeraa uudet purkit ja purnukat kisojen aikaan, fiilareissa siitäkin! Hyviä uudistuksia tulossa sieltä suunnalta, niin tuotteiden yhtenäistämisessä kun uusissa tuotteissa. Ainakin treenijuomat on toiminu tähän asti, kun tuntuu, että reeneissä vois vaan jatkaa ja jatkaa, vaikken helpolla ittiä päästäkkään! Joten eiköhän uudistukset oo vielä kovempia. 

Ja uudistusten lähentyessä, on melkosia alennuksia tuolla :


Käykäähän kurkkimassa!


Kyllä tässä työmaata vielä riittää, mutta ainakin tehoja saa panostettua, kun jalka ei pahemmin paina. Varsinkaan sunnuntaisen hieronnan jälkeen, joka pisti taas kropan toimimaan ja lihaskivut katoamaan. Ainoa mitä tuntemuksia on, kovilla alustoilla selässä asento ei tunnu hyvältä, ja hermot painautuu kylkimakuulla.

Ja sain vähän vielä lisäintoa aamulenkeille! 
Mun vanhemmat kävi kylässä viikonloppuna ja sain tsemppilahjaksi bluetooth-sykevyön. Yhdistän sen aamuisin puhelimen Sports Trackeriin, josta on hauska tutkia sykkeitä, sekä reittejä cardion jälkeen. Oon aivan mielissää tuosta sykevyöstä, niin ässä.

hieman utuisemmat aamulenkkimaisemat tännään

Uudella salilla uskallan joka treenissä tehdä uusia aluevaltauksia, ja pikkuhiljaa osaan jopa löytää oikeat paikat sieltä. Porraskoneeseen oon täysin rakastunu intervalleissa, on tuo Arctic24/7 vaan hyvä paikka. Onneksi mie menin sinne. Ainiin ja kun valittelin mun puhelimen netin, ja näin ollen musiikkien pätkivän siellä..omistaja puhu vähän wifin lisäämisestä salin varustukseen, en pahottais siitä mieltäni! Jatkoon.

mie en oo hehkeimmästä päästä treenien jäläkeen, mutta sisäinen hehku fiiliksen muodossa löytyy, haha

Melkein pelottaa, kun oon hehkutellu kuin hyvin on mennyt. Mutta mitäpä sitä piruja seinille maalailemaan. Nautin nyt kun kulkee ja oon älyttömän kiitollinen. Asenne on luja, nöyrä, kiitollinen ja kova. Kyllä täällä on tavotteet kirkkaana mielessä. 

 päivän ainoa salaattiateria, ja tämäkin täyttää vatsan, jatkoon.


Vähän oli eilisen treenin jälkeen takaposet hakusessa, mutta niitä asentoja nyt hiomaan tuhottomasti lisää. Niin paljon, että siellä lavalla voin olla siinä mielentilassa, kun nauttii vaan, ja kaikki muu tulee automaattisesti. (Tosin huhuja ihmisten blogeista on tullut uusista kävelymuutoksista, mutta jos huhut pitää paikkaansa, niin sopii mulle!) Alkaa olemaan jo melkonen lavakuume. Nyt vaan yhtä hyvällä tsempillä ne kuukauden päivät, niin luotan, että hyvä tästä tulee.

Aevan mahtavaa tiistaita vain kaikille!
Kovia treenejä!

xoxo
mira



lauantai 22. elokuuta 2015

asenne ratkasee !

Viikonloppuja vaan kaikille! Ihana ko kelitki kohillaan. 


Halusin tulla kertomaan teille, että välillä iskee sellanen jännä tunne, sillä unohan olevani dietillä. Ei sillä, että unohtaisin treenit tai ruuat tehä, ja oikeastaan ei mitään tarvii muistaakkaan, koska oon edelleen pakkomielteinen kalenterin täyttäjä. Se on mulle varmaan tärkeämpi kapistus kun mikään, sillä en tietäs yhtään muutoin missä olla ja millon olla. Kalenteri on oikeasti kätevä väline, sinne vaan kirjaa kaiken ylös, niin ei tartte päässä pyöritellä muistettavia asioita, ja jää paljon lisää tilaa muille ajatuksille, tai rentoutumiselle. :--)

mulla koristaa selkää aina kauniit mustelmat jalkapäivinä. Sieltä voi tarkistaa onko kyykätty vai löysäilty,haha

Mutta tosiaan siihen takasin, kun unohan koko dietin. Koska tää ei tunnu siltä. Aloin tuossa miettimään, mistä tää fiilis johtuu. Oon psyykannu itteä melko paljon viimisen vuoden sisällä. Siis työstäny henkisesti itteä eteenpäin, jotenkin normaalia enemmän. Mulla on vahvat visiot mun arvoista ja tavotteista, mitä haluan elämältä, ja miten haluan elämääni elää. Oon opetellu hallitsemaan omia tunteita. Tai no ei ehkä tunteita, vaan tunnetiloja. Ja voin ylpeänä kertoa, että musta on tullu siinä lajissa aika taitava.


Ennen uskoin, ettei stressiä välttämättä kaikki koe. Mutta nykyään oon alkanu uskomaan enemmän siihen, että kyse on omien tunnetilojen hallinnasta. Kaikkien elämässä tulee haasteita, jopa hankaluuksia vastaan. Mutta kaiken salaisuus on se oma asennoituminen, miten kohtaa asiat. Miten hakee sen hyvän fiiliksen kaikkeen tekemiseen. Ja oon opetellu jopa ne epämieluisat askareet kohtamaan siten, että niistä on tullu mieluisia, ja saan siitä lisää virtaa, lisää fiilistä elämään.

En tiedä auttaako tää oikeasti menestymään elämässä paremmin, mutta ainakin se tekee elämästä paljon mielekkäämpää. Joku voisi ajatella, että tehokkaasti, paremmin, enemmän, on suorituskeskeistä elämää. Mutta mie en koe elämää suorittamiseksi, jos siitä nauttii joka hetki. Pyrkii saamaan kaikesta itelleen enemmän. 




Aivan yksinkertanen esimerkki on, että imuroin just äskön, ja vielä hyvällä fiiliksellä. Asia, joka on ollut ennen velvote, pakollinen suoritus. Nyt se on mielekästä, sen tekee hyvällä fiiliksellä, ja jopa niin pienestä asiasta voi saada mielihyvää. Kyse on omien tunnetilojen kontrolloimisesta.

Miten se liittyy yhtään mitenkään siihen, että unohdan olevani dietillä. Ensinäkin, valmistauduin ennen rupeamaa, että ei se ole dietti, jos se paino tippuu joka ikinen päivä tasasen tappavaan tahtiin, ettei muutoksia pitäisi missään kohtaa tehdä. Oon valmistautunu "takapakkeihin". Lisäksi oon asennoitunu siihen, että miksi oon lähteny koko hommaan mukaan? Siksi koska nautin siitä. Miksi haluaisin harrastaa asioita, joista en nauti, joista en saa mitään. Mulla on mahtavaa! Tähän mennessä väsypäiviä ei hirveästi ole näkynyt (mutta oon valmistautunu siihen, että kyllä niitä vielä tulee, mutta mitä sitten, tulkoot, aion nauttia niistäkin) mutta jos väsyttää ja vielä olis töiden jälkeen se treeni jäljellä. Miehän rakastan treenaamista, ei se ole velvote. Se on asia jonka saan ja haluan tehdä. Niin pieniä asioita, pieniä tunnetilamuutoksia korvien välissä, ja ne antaa elämälle niin paljon lisää. 

Niin ja toisekseen, jos siellä ruudun toisella puolella on joku kisoihin matkaava, jolla fiilikset ailahtelee, nyt leuka ylös! Me tehään tätä itellemme, ja meidän kuuluu nauttia tästä! Ylpeänä nauti joka ikisestä askeleesta jonka kuljet, jos hajottaa, hymyile, ota haaste vastaan. Maaliin asti vaan. Asenteella!


En myöskään koe edelleenkään niitä mielitekoja. En tiedä onko kyse siitä, että on oppinut suhteen ruokaan, vai siitä, etten vaan jaksa uhrata omaa aikaani negatiivisille ajatuksille. Ehkä molempia. Ja myöskin lujasti sitä, etten halua myrkyttää omaa kehoa. Tämän vuoksi esimerkiksi pepsi max poissa kuvioista, tosin se oli helppo ratkasu se, sillä en ole muiden juomien, kuin veden, ystävä. Suosittelen kattomaan netflixistä dokkarin Fed Up.

En oo henkilö joka näistä asioista osais hirveän hyvin puhua, siksi suosittelenkin lukemaan henkisen valmennuksen kirjoja. Niistä saa valtavasti ahaa-elämyksiä. 

Elämänasenne on vaan kaikki kaikessa. Mie hyväksyn että elämä heittää vastaan mitä heittää. Joko voi ottaa ne vastaan suunpielet alaspäin painuneena, tai voi nauraen huutaa että tervetuloa tänne vaan, mie haastan teidät!  Haasteina, kokemuksina, elämyksinä, elämä on parasta, asenne vaan kuntoon.

Ainoa fiilis, jota en halua antaa itteni koskaan kokea on katkeroituminen. Se on tyhmin tunnetila ikinä. Jos mua surettaa joskus, annan itteni kokea surua, mutta katkeruutta en koskaan. Se on pahimpia asioita, jota ihmiselle voi tapahtua. Surusta on lyhyt matka tunnetilan muutokseen. Katkeroituminen on jo sellanen, etten tiedä, mitä semmosten asioiden kanssa pitäis tehdä. 

Mutta tosiaan, tässähän on neljä kovaa treeniviikkoa jäljellä ennen kisoja. Vilisee silmissä tämä aika edelleen. Kulkenu on, ja fiilis on ollu erittäinkin hyvä! Mie valitsen sen loistavan fiiliksen ;--)

Tänään on treenilepo menossa, joten kerkesin kahvittelemaan ystävän kanssa, ja ehkä vähän ostelemaan vaatteitakin. Treenivaatteita tietty, koska ei sitä muissa asuissa kerkeä useammiten oleskelemaan :--D


Huomenna keto- (eli mun nimityksellä kitu,no eikä :--D)päivä. Siihen sisältyy myöskin rasvanpolttoreeniä, ja ihanaa kun saa reenailla monipuolisesti! Urheilun hienous on monipuolisuus. Niin ja sitte aattelin palkita itteni noiden treenikamojen lisäksi hieronnalla, tulee tarpeeseen.

Nyt jatkan mun löhöilyä, kerkesin jo viimeistelemään yhden kirjan loppuun, ja nyt voisin vielä selailla vähän netflixin maailmaa, ja illalla nähdä rakkaita. Muistakaa elää kaikki täysillä. Myös rentoutua tunteella. Asenne ja mielentila ratkasee niiiiiiiin paljon,
 olette murusia!

xoxo
mira


keskiviikko 19. elokuuta 2015

Bikinisovitus ja pieni arvonta!

Hyvinkin rauhallinen, mutta innoissaan olevan ketopäivä-reissaaja täällä hei!


Biksusovitusreissu Oulussa on nyt käyty, ja siellä ne minun niin upeet kisabikinit odotteli! Hieman isot oli, joten pienennykseen ne vielä Heidin matkaan lähti, mutta se väri ja blingin loisto. Oon todella todella tyytyväinen Heidin työhön, ja meidän värivalintaan, sekä koristeluihin, ja oikeastaan ihan kaikkeen. Eikä haittaa vaikka pienennykseen lähtivätkin vielä, sekin teki ennemmin iloseksi, että hahaa, kyllä tässä neito kutistuu pikku hiljaa!


Vaikka tuo bikinien värin pimitys nyt ilmeisesti jollakin tavalla "kuuluu" tähän hommaan, niin tehdään värin paljastus vähän hauskemmalla tavalla! Ei siis vielä ihan kaikkea heti paljasteta. Pistän pienimuotosen kisan pystyyn:

Elikkä arvaas mun bikinien väri, ja oikein vastainneiden kesken arvon sitten Pinkkiheidiltä kolmirivisen rannekorun! Oon aina halunnu tehä jotain tällästä, joten nyt päätin itekkin vähän pistää peliin, ja lahjoa teitä lukijoita :--) Mie maksan tietty postimaksutkin sitten!

Ohjeet tullee tässä:

1. Kommentoi väriarvauksesi tämän postauksen kommenttiosioon, ja laita mukaan sähköpostiosoitteesi!
2. Käy tykkäämässä facebook-sivustostani Mira growing up - Mira Kuisma Bikini Fitness Athlete

Osallistumisaikaa kilpailuun on 12.9.2015  klo 23.59 asti, jolloin tarkistan oikeinvastanneet ja arvon heistä yhden onnekkaan. Ilmoittelen voittajalle henkilökohtaisesti, sekä jos voittaja sallii, julkaisen ihan täälläkin. 

Palkinnon voi käydä katsastamasta täältä:


Jos tää kilpailu saa vettä myllyynsä, niin ehkä ensi kerralla arvon isommilla meiningeillä :--) Osallistukaahan siis ihmeessä ja onnea arvauksiin!

Tsemmosta.

Tosiaan ketopäivää taas vietellään, ja nyt voin sanoa, että nälkä painaa ja tuntuu. Mutta nautin suunnattomasti tästä fiiliksestä, sillä tiedän, että huomenna saa syödäkseen ja kunto etenee. Lepopäivä ollu vuorossa, joten matkat meni tätä kirjaa lukiessa, ja biksusovituksen jälkeen vanhempien kahviseurana.



Kirjaa kyllä suosittelen, mie ahmasin sen melkein kertaheitolla alusta loppuun. Kirjojen lukeminen on ihanaa, ja varsinkin rakastan tuon tyyppisiä henkisen puolen juttuja. Suosittelen myös aurinkoisia kahvihetkiä.

pirteä ketoilija


En voi ymmärtää miten pärjäsin ensimäisen kisadietin ketoosilla (tosin kun kroppa oppii siihen, se osaa käyttää sitä energiaa), onnekas oon, kun nyt pidetään hiilarit mukana. Tällä hetkellä kun miettii, niin on noissa treeneissäkin ihan eri meininki ja volyymi, mitä pari vuotta takaperin. Ehkä ei tällä kertaa savusteta meikkiksestä niin rimppakinttua! 

Lisäksi on energiaa touhuta enemmän muutakin. Esimerkiksi nauttia elämän pienistä ihanista asioista:


Tsemppiä kaikille syksyyn, nautiskellen etteenpäin! Fiilis on kyllä huipussaan :--)

xoxo
mira