maanantai 17. marraskuuta 2014

17.11.14

Noin, nyt on käyty reissun reenit tekemässä, ja kovasti tässä välttelen koulutehtävän alottamista. Oon onnistunu siinä erittäin loistavasti, mutta valitettavasti tän jaarittelun jälkeen se tehtävä tulee silti eteen :--D pitkitetääs kuitenki ees vähäsen.




Lauantaina käytiin tosiaan tekemässä se kiertoharjottelu, eikä se ollut onneksi ihan niin kamala, kun odottelin. Etureidet tosin juilii tällä hetkellä. Toistoja tuli yhdellä kierroksella 48, joten ainakin lämpö tuli pintaan ! Ja kiva aina välillä saada vaihtelua omiinkin reeneihin. Kiitos Katja <3. 

Eilen meillä oli sitten ne asentoreenit, ja turhaan taas jännitin tuomiota kunnosta. Oon oppinu kehittämään perinteeksi asti itelleni sen jännityskriisin loppusanomasta. Asennot on menny eteenpäin, mutta sitä yleistä olemusta ja t-kävelyä pitäis alkaa harjottelemaan nyt oikein urakalla, että saa sen lavadiivan kuorittua esille. 

Kropasta sen verran, että yläkropan ilmeisesti ei tartte ainakaan kasvaa, ja jalkareenit yritetään saada tehtyä mahollisimman pakara-painotteisesti, sillä reisillekkään ei tartte suurta lihaskasvua. Varsinkaan etureisille (hyvä, että reenattiin ne just edeltävänä päivänä :--D), kuitenkaan ei haluta, että etureisi lohkeais lavalla.. Eli mukavia uutisia oli. Pitäis malttaa vielä enemmän tehdä polttavia sarjoja, ei repiviä. Onneksi oon edelleen tuntuma-treenaaja, joten poltetta kohti rohkeasti vaan.

nykykunto

Vähän ite arvuuttelin, että meneekö kisasuunitelmat tuonne 2016 kevääseen, mutta syksy 2015 on lyöty valkun kanssa lukkoon. Huippua, sillä mun kokemukset dietistä oli lopulta niin hyviä, etten malta oottaa ! Toki sieltä löytyy niitä umpiväsyneitä päiviä, kun tekee mieli vaan rojahtaa lattialle itkemään, mutta se kasvattaa luonnetta aina mukavasti. :--D



Eipä siinä sen enempää, nyt koitan keskittyä, ja kohdata kouluhommat. Normaalia paljon vaikeampaa näin "lomalla". Heiba ! 

xoxo
mira

perjantai 14. marraskuuta 2014

Oulun reissu


Hallo !

Terkut täältä kotikotoa Oulusta, vaikka aamulenkkikuva onki Rollosta. Kiirettä pitää, ja se niin näkyy täällä blogin puolella. Joka tapauksessa tulin käymään kynsikoulutuksessa Oulun päässä, ja vietän samalla pidennettyä viikonloppua, niin kerkeää vähän aikaa myös ihan vaan olemaan. Ja päivittämään. Ja mikään pidennetty viikonloppu ole, vaan itsenäistä opiskelua. ( :--D )

 meikkiksen harjotuksen tuotosta

Viikonlopun ohjelmaan kuuluu totta kai asentotreenit, kun kerran tänne asti on tultu. Ihana nähä tiimikavereita ja koutsia ! Lisäksi huomenna lähen Katjan mukaan testaamaan Figure-salin, ja että miten siellä onnistuu salijumppa. Kauhulla odotellen, koska pääsen kuulemma tekemään kiertoharjottelun etureiskoille ja pakaroille. Ei oo lähiaikoina tullu mitään hurjasti sykettä nostattavaa liikuntaa tehtyä, jos kiireisiä kouluaamun polkemispyrähdyksiä ei lasketa :--D . Luultavasti löydän itteni lattialta itkemästä ja nauramasta yhtäaikaa. Ja Katja potkii samalla
 kylkeen. 


nää kuvat onkin diettiajoilta, kun reenailtiin yhtäaikaa Katjan kanssa, mahtiaikoja ! 

Tänne on ollutkin taas iso ikävä. Mutta kyllä huomaa, että on asunu puolitoista vuotta Lapissa. Pelkästään juna-asemalla ja Prismassa oli saman verran porukkaa liikkeellä kun koko Rovaniemellä on ihmisiä. No ei ihan. 
Saa muutenkin nähdä miten tuo viikonlopun jalkareeni kulkee, kun takareidet on tuhannen tukossa, ainakin vielä. Kokeilin ensimmäistä kertaa yhden jalan mavea smithissä, ja suosittelen kyllä. Jospa se jalan takaosakin kehittyis pikkuhiljaa eteenpäin, sillä etureidet meinaa dominoida tosi paljon. Onneksi on jonkun verran saanu tasotettua siitä, mistä keväällä lähdettiin jalkoja treenaamaan. 




 
Katotaan jos saatais jotain treenimatskua huomiselta tännekki asti ;--) 
Palaillaan! 

xoxo
mira

lauantai 11. lokakuuta 2014

fitnessminäkäsitys

Fitnessfitnessfitness...


Tämä teksti sai alkunsa tän aamun mietiskelystä. Sillo tällön kuulee, että jotkut on jutelleet jotain musta, ja monesti on kuullut käytettävän nimityksenä esimerkiksi "ai se fitnesstyttö!". Se särähtää omiin korviin joka kerta. Joo, se imartelee myös, mutta silti jollain tavalla se fitness-etuliite tekee aina tietynlaisen olon. Onko sana fitness se sana, joka määrittelee minut. Siitäkö minut tunnistaa. 


Kuten oon antanu joskus osviittaa, mulle fitness on pelkkä harrastus. Vaikka viisaat sanat kuuluu jotenkin näin, että fitness ei ole harrastus, vaan elämäntapa, niin ei se mulle ole. Treenaaminen on mulle osa elämää, ja syöminen nyt on perustarve. Fitness, joka tulee näiden jälkeen, on se harrastus. Ainoastaan tosi kiva harrastus, ei muuta. Valitan. 

Mun elämä on melkosta pyöritystä välillä, ja se on ihan mahtavaa. Saan toivottavasti vanhana muistella kaikkia niitä tunteita, kokemuksia, ystäviä, hetkiä, ihmissuhteita, rakkaita, tilanteita, sun muita juttuja hymy huulilla. En halua muistella ainoastaan montako pystypunnerrusta pystyin tekemään painoilla x, ja parsakaalissa on kaloreita x määrä. Elämässä kuuluu olla tavotteita, ja jos niitä on vain yksi, niin ainoaksi se myös jää. Mulla on niin paljon tavotteita tässä elämässä, joita elän ja joita kohti kuljen, tai ainakin yritän kulkea. On myös ihana käydä eksymässä ja oppia uutta. Ja fitness ei ole mun elämän tärkein tavote. Se vain kulkee siinä sivussa, mun omana ilona. 

Aloin sitten miettimään tätä omaa suhtautumistani koko lajiin. Ja niin kun aina totean, jokanen harrastaa, tai elää, sitä juuri niin kuin haluaa. Minä harrastan sitä näin. Kun meillä alkoi koulu, ja tutustuttiin toisiimme kertomalla itestämme, sanoin harrastuksiini lukeutuvan salin ja sirkuksen (Jota en kyllä oo koko syksynä kerenny harrastaan :(. ). Mietin sen asian jo etukäteen, millasen ensivaikutelman ihmiset saa, jos kerron, että hei olen mirtsu ja harrastan fitnestä. Luultavasti aika väärän. Olen ihminen ihmisten joukossa, jota mun mielestä ne oikeat ja todellisetkin fitnesstyypit on. Ne ei oo yli-ihmisiä, vaan ihmisiä, joilla on mahollisesti intohimoa salilla treenaamiseen, ja lisäksi ne syö hyvin. Ajattelin, että haluan, että mutkin pyydetään mukaan iltarientoihin, mun seurassa pystyy puhumaan monesta muusta asiasta, kun tästä harrastuksesta, ja mun elämää ei tällä hetkellä aikatauluta tuo "elämäntapa". 

Toki diettiaika on asia erikseen, mutta sillonkin se on vaan asia, johon oon sitoutunut tiukasti, ja se nousee mun listalla väliaikasesti kärkisijoille. Silti siellä on ne mulle tärkeät ihmiset aina ykkösenä, aina. Vaikka se on aikaa, kun pitää oppia hieman itsekkääksi, jos tahtoo menestyä. Sinällään tosi ristiriitasta omiin elämänarvoihin, joita haluan elää. Tällä hetkellä myös koulu menee harrastuksen edelle. En jättäis koulutehtäviä tekemättä, jotta kerkeäisin ennemmin käymään salilla. Koska mulla on myös niitä muita tavotteita. Lisäksi en ikinä uhrais omaa terveyttä lajin vuoksi.

En tiedä osaanko päästää ajatuksiani siten ilmoille, kun ne tuolla sipulissa ajattelen. Toivon vaan, että vaikka mua fitnessmuijaksi välillä kutsutaan (joka oikeasti tuntuu aika hyvältä silti yleensä -myönnetään), niin se ei olisi se juttu joka mut määrittelee. Haluan ja yritän olla hyvä ystävä, välittävä ihminen, ystävällinen, empaattinen ja tukena muille, hyvä työntekijä, reipas yrittäjä, hyvä oppilas. Lisäksi haluan olla paljon muutakin, tai haluaisin ainakin, että niitä piirteitä mussa arvostetaan enemmän, kun mun harrastusta. Vaikeaa ulosantia nyt, mutta silti. 

Elämässä kannattaa muutenkin olla mahdollisimman avoin, löytää jokaisen asian hyvät puolet, ja nauttia pienistä asioista, sekä olla kiitollinen kaikesta mitä elämä antaa. Liian tiukka katse tiettyyn asiaan sulkee monia asioita näkökentästä pois. Ja elämää pitäisi ahmia, kaikkia sen niin monia ihania puolia.


Enkä arvostele ketään, joka tätä juttua toteuttaa eritavalla. Arvostan ihmisiä, jotka pyhittää kaiken aikansa koko hommalle, minusta ei vaan ole siihen. Tämä tapa sopii mulle, oon onnellinen, että löysin mun oman kultasen keskitien. Koska sillon ennen ensimäisiä kisoja, olin ehkä hurahtanut omaan makuun liiaksi kyseiseen fitnekseen. Fitness sitä ja tätä. Ja itepähän oon oman blogini nimen keksinyt, mutta se sopii tänne.

Eniveis, sosiaalisen median ulkopuolella en ole fitnessmira, vaan ihan pelkkä Mira.


xoxo

perjantai 19. syyskuuta 2014

kuvakätköjä

Viime yönä tuli vedettyä takasin päin tän kovan tahdin vuoksi. 10 tuntia unta putkeen, ja hyvä niin, lepoakin tarttee! Mutta en voi sanoa omaa rumbaa vielä miksikään, kun kattoo ja seuraa sekä kuulee noiden kisadiettiläisten elämää. Taisin olla paljon väsyneempi itekkin vuosi takaperin. Sillon se elämä kulki kaavaa aamulenkki-ruoka-päiväunet-ruoka-päiväunet-sali-ruoka-päiväunet-ruoka-unille. :--D 
Hyvin energistä meininkiä. En niin millään malttais odottaa millanen dietti itelle tulee seuraavan kerran ! Ja oonko tyytyväinen kuntoon, kun ei voi niin kireäksi vetää. Kireäksi siis totta kai vedetään, mutta bikinin puolelle ei samalla tavalla "saa" kirrata. 


omasta mielestä SM-lavan kunto ei kyllä ollu ees kireä, kun kuvia kattoo. Mutta sinne tankattiinki ihan hemmetisti, että sais lihakset näyttämään edes joltain :--D




viimisen tyhjennyspäivän kuvaa ja tyhjää olikin, kropan lisäksi erityisesti korvien väli löi tyhjää :--D




"nestepöhö"..muistan kun otin tätä kuvaa sen oman ajatuksen siitä, kuinka löysä ja nesteinen olin, voi apua ! 



Siinäpä taas jotain kuvia matkan varrelta, joita löytyy puhelimen kätköistä :--D 


Treenit on kulkenu tällä viikolla kuitenkin mukavasti. Viikon toinen jalkarääkki olis vielä tälle päivälle luvassa. Mun lempparitreeni, sillä se on ihan erilainen kun "raskas" jalkapäivä. Pidempää sarjaa hifistelyliikkeineen. 

Joten rennommasta päivästä (ja siitä, että voi mennä ilman aikataulua salille) nauttimaan <3 !

xoxo
mira


tiistai 16. syyskuuta 2014

kiiiiiiirus

Huhhuh. Nyt on menty semmosta ruljanssia pari viikkoa koulun alkamisen jälkeen, että alta pois. Lähes pari viikkoa on menny ilman reenejä, ainoastaan aerobista ja jalkareenit oon päässy tekemään. Mutta huomisen jälkeen helpottaa. Ja tänään pääsee onneksi salille. 


Positiivinen kuva heti tähän alkuun. No ei vaan, ihan mahtavaa, että on paljon tekemistä. Vaikka pitäis opetella tuo aikataulutus jälleen kunnolla, jotta jäis vähän sitä omaa aikaakin ! Aikalailla koulun penkillä on istuttu sinne kahteen tai neljään, ja suoraan polkenu töihin. Illalla päässyt vapaalle 8-10 aikoihin, joten reenit on saanu suosiolla skipata. Muutta onneksi tää vaihe ei kestä kauaa :--) 


koulun penkki kuluu



Kyllä sen huomaa tuossa henkisessä jaksamisessa, kun ei käy salilla. Alkaa stressiä puskemaan päälle ihan turhista asioita. Reeni on kuitenkin mulle pääasiassa sitä omaa aikaa. Samoin ruokavalion perässä on vaikea pysyä, kun on tämä ajanhallinta hukassa nyt ollut, mutta onneksi mitään tuhoja ei parissa viikossa kerkeä sattumaan. Taidan olla muutenkin vähän sellanen fitness-kammotus, kun en noudata ruokavaakaa millilleen joka päivä. Kouluruoka on edullista, enkä siitä luovu, ennen kun dietti alkaa. Koen, että osaan pyöriä sen oman ruokavalion ympärillä melko hyvin (myös välillä soveltaen), pitää syömiset puhtaana, ja kun ei tartte ressata sitä ruokailua, niin kroppakin toimii. Silti tarviin sen ruokkiksen itelleni, jotta osaan syödä vähintään sen suuntaisesti. Ainakin mulla menee offilla näin. Voishan sitä olla paremmassakin offikunnossa. 

Josta päästääkin tämän päivän inbody-mittaukseen. Kuten oon aina täällä hokenu, niin nää mittaukset on suuntaa antavia, mutta musta on ihan mukava käydä näissä välillä ja saada sitä suuntaa :--D Meillä oli hyvinvointipäivä koulussa, ja oli sitten edullisesti tuo mittaus tarjolla. Ja se heitti mulle tän näköstä lukemaa:


Paino oli kesällä alempana, noin 56-58 kg:n välissä, joten on sitä vähän pyöristytty ilmeisesti. Mutta en koe, että tuo rasvamassa olis vielä kovin paha, joten näillä mennään. Tosin nyt kun tuo kiireisin kaks viikkoa on ihan just ohi, saa alkaa reenaamaan ja kattomaan vähän tarkemmin mitä sitä syö. Joten kyllä se siitä taas palaa noihin normilukemiin nopeasti.

Paras pikaruoka, johon oon koukuttunu pahasti on tässä:


Prodejauheesta ja kananmunan valkuaisista pannari. Ja okei -on siellä raakakaakaojauhettaki teelusikallinen seassa. Päälle tietty kookosöljyt ja cashewpähkinät, sekä vadelmat kylkeen. Ei ehkä näytä hyvältä, mutta ihan mahtavan makusta (y). Ja koostumus ois vähän parempi, jos ois kärsivällisyyttä odottaa sen pannarin käännössä.


Huomenna koittais vielä meidän koulun kuksajaiset, jota odotan suurella kauhulla. Ei vaan, tulee olemaan todella mahtava päivä, ainakin sen perusteella, millasta oli viikonloppuna fyssareiden mökkireissulla. Fyssarit vaan voittaa aina ;--)

Mutta nyt, jalkapuntille siis-->

xoxo
mira

torstai 4. syyskuuta 2014

Proud Competition Bikinis

Tänään on ihan mahtava päivä, vaikkakin syysflunssa koittaa iskeä päälle, ja jouduin jättämään salin välistä. Aamulla ei lähtenyt ollenkaan ääntä, ja hieman lämpö yrittää nousta. Mutta opittu on, vähänkään kipeenä ei reenille kannata lähteä..!
Koulussa on ollu ihan mahtavaa, enkä vieläkään käsitä, että siellä sitä fyssaripuolella opiskellaan. Tai no ei me vielä mitään opiskella, tutustutaan koko kouluun vasta, mutta kaikki vaikuttaa niin hyvälle :) 


Mutta sitten itse asiaan. Siispä hyvän päivän jälkeen saavuin takasin kotiin, ja ei voi muuten olla parempaa postia vastassa, mitä tänään oli ! 
Nimittäin paketti, jonka lähettäjä on Proud Competition Bikinis.




Eli lähdettiin tuossa kevään mittaan tekemään Michelle Shpitalnikin kanssa yhteistyötä. Michelle on suunnittelija sekä ompelija, ja erittäin taitava sellainen. Odotin bikineitä todella innoissani, ja kun sain revittyä paketin auki, huomasi laadun heti. Kaikki tarvikkeet ja kankaat, joita bikineissä käytetään, on suomalaisia, jotta laatu olisi varmasti luotettava ja paras mahdollinen. Michelle ompelee bikinit itse, ja ne onkin tehty erittäin taitavasti, eikä minulla kyllä löydy mitään kritiikin kohdetta biksuista. Michelle tekee niin bikini fitnekseen, kuin body fitnekseen yms. kisa-asuja. Joten laji kuin laji, kannattaa käydä kurkkaamassa asuja.

 bikinin alaosa takaa..pientä on bikini fitneksessä :--D


Sain siis itselleni kuvissa olevat upeudet harjoittelubikineiksi. Kisoihin sitten tulee eri väriä, ja vielä lisää blingiä ;). Mutta näissä todellakin kelpaa treenailla asentoja/kävelyitä. Ja kyllä nostattaa lisää motivaatiota. Kisabiksujen tilauksen lisäksi suosittelen myös kaikille treenibiksujen tilausta, sillä se antaa paljon fiilistä koko hommaan ! 
Esimerkiksi Proud Competition Bikinis-  facebook-sivuilta pystyy tilaamaan biksuja erittäin edullisesti. Siellä on ollut muutamat ihanuudet, jotka olen meinannut itsellenikin tilata, mutta ovat kerenneet aina mennä!

Tässä suora linkki facebookin sivuille: 


ja tässä vielä erillisille nettisivuille:


Kiitos Michelle ! <3

on ne vaan niin hienot!

xoxo
mira

maanantai 1. syyskuuta 2014

Ouluvklp

Viime viikko oli aika raskasta menoa, kun tuli tehtyä kymmentuntista päivää duunissa. Perjantaina töiden jälkeen päätettiin sitten suunnata auton keula kohti Oulua rentoilemaan, ja sieltä on viimein kotiuduttu tänne Rovaniemen päähän. Mahtava oli nähdä taas perhettä ja ystäviä, ikävä teitä on iso ! 



Ohjelmaa tosin riitti, että se siitä rentoilemisesta sitten :--D
Sunnuntaina käytiin myös meidän tiimin kanssa vähän asentotreeneissä. Pistettiinpä tämäki flikka siitä sitten yllättäen tekemään t-kävely, joka tuli päästä heittää. Ja en ollutkaan ihan niin toivoton tapaus, mitä oletin. :--D Nimittäin asentoja on tullut treenattua, mutta kävelyä en edes ollu muistanu, kun vaparin puolella sitä ei oo ollenkaan. Mutta kyllä se lavalle on kova halu päästä, motivaatio kasvo vaan entisestään siinä kun vertailuja, sekä kävelyitä harjoteltiin. Ja ehottomasti oli ihana nähdä koutsia pitkästä aikaa ja saada vähän palautetta, mihin suuntaan sitä on menty. Ja suunta on kuulemma oikea, joten ohjelmat toimii !

Meidän tiimistä on nousemassa lavalle tänä vuonna yksi ihanainen, ja kyllä meinas leuka loksahtaa auki, kun näki kisakuntosen body fitness-kisailijan. Täyttä rautaa kyllä kyseinen mimmi. Josta sitten intouduin vähän kattelemaan vuoden takasia kuvia, että missäs kunnossa sitä sillon oli ! Ja tänäänhän itse asiassa on tasan vuosi SM-kisoista. Oli se vaan mahtava päivä, en tuu koskaan unohtamaan niitä fiiliksiä. 







Olis kyllä ihan mahtava lähteä kattomaan tän vuoden SM-kisat, mutta voi olla, että joudun jättämään välistä aikataulujen vuoksi :(. Onneksi kevään kisoihin mua pyydettiin huoltajaksi, joten ne kisat tulee sitten nähtyä ainaskin. Mutta ihan hirmunen lopputsemppi syksyn kisaajille ! Se kaikki työ on sen arvosta, joten antaa mennä vaan ! 

Sen suurempaa kerrottavaa ei nyt löydy, ja vielä on vähän lukossa tämä kirjotteleminen. Minilomalla ei ohjelmassa edes treenausta ollut, joten nyt kohti jalkajumppaa ! 

xoxo
mira